Mitä Greenpeace tekee?

Sivu - marraskuu 12, 2010
Greenpeace kampanjoi ympäri maailmaa turvallisemman ja uusiutuviin ratkaisuihin perustuvan energiantuotannon puolesta. Emme halua enempää ydinvoimaa, uraanikaivoksia ja ydinaseita.

Kaiversimme graniittiseen muistomerkkiin vuonna 2010 niiden 129 kansanedustajan nimet, jotka äänestivät ydinvoiman lisärakentamisen puolesta. Muistomerkki on tehty, jotta äänestäjät muistaisivat tulevissa vaaleissa ketkä ovat tehneet vastuuttoman päätöksen tulevien sukupolvien puolesta.Ydinvoiman puolesta äänestäneiden nimet voi tarkistaa Helsingin Linnunlaulussa sijaitsevan muistomerkin lisäksi myös sivustolla www.itsekkyydenmuistomerkki.fi

 

Nostamme ongelmat pöydälle

Greenpeace keskittyy voimakkaasti Suomen voimalahankkeiden turvallisuusongelmien ja muiden epäkohtien nostamiseen esille. Suomi on Ranskan lisäksi ainoa OECD -maa, jossa enää rakennetaan uusia ydinvoimaloita. Seuraamme uraanikaivos-, ydinvoimala- ja ydinjätehankkeita ja paljastamme niiden epäkohtia.

Esitämme ratkaisuja

Ongelmista on turha puhua, jos niitä ei voi ratkaista. Energian fiksumpi käyttö, älykkäät energiajärjestelmät ja eri uusiutuvien energialähteiden monipuolinen lisääminen riittävät sekä fossiilisten polttoaineiden että ydinvoiman korvaamiseen tulevina vuosikymmeninä. Greenpeace kokoaa tutkimuslaitosten tietoa, teettää asiantuntijaraportteja, esittää ratkaisumalleja ja tiedottaa niistä päätöksentekijöille.

Vaikutamme päättäjiin. Olipa kyse sitten raportista, lobbaustapaamisesta tai suorasta toiminnasta, viime kädessä tavoitteemme on vaikuttaa yrityksiin ja poliitikkoihin, jotta kestävän energiantuotannon mahdollisuuksia otettaisiin käyttöön ja saastuttavaa energiantuotantoa ajettaisiin alas. Suomessa keskitymme erityisesti vaikuttamaan ydinvoimainvestointeja suunnitteleviin yhtiöihin ja varmistamaan, että poliitikot panevat toimeen lupaukset energiatehokkuuden parantamisesta ja uusiutuvan energian lisäämisestä.

Voittoja

• SOK:n alueosuuskaupat HOK-Elanto ja PeeÄssä vetäytyivät Fennovoiman ydinvoimahankkeesta Greenpeacen aloitettua kampanjoinnin niitä vastaan verkossa marraskuussa 2010.

• Euroopan unionin päätös uusiutuvan energian osuuden nostamisesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ei olisi toteutunut ilman Greenpeacen ja muiden ympäristöjärjestöjen työtä. Päätös on kaukana täydellisestä, mutta se on varmistanut uusiutuvan energian nopean kasvun jatkumisen EU:ssa.

• Tehokkuusstandardien luominen sähkölaitteille on ollut Greenpeacen pitkäaikainen tavoite ja vaatimus, joka on toteutunut EU:ssa viime vuosien aikana. Tunnetuin tehokkuusvaatimus on hehkulamppujen kielto. Merkittävämpiä kuitenkin ovat suurempien energiankuluttajien, kuten ilmastointilaitteiden standardit.

• Päätös takuuhintajärjestelmän käyttöönotosta tuulivoimalle. Takuuhintajärjestelmä on mahdollistanut tuulivoiman räjähdysmäisen kasvun monissa Euroopan maissa.

• Greenpeace oli mukana kampanjoimassa uraanikaivoshankkeita vastaan Uudellamaalla. Hankkeet kaatuivat vuonna 2006.

• Greenpeace oli edustettuna energiatehokkuustoimia linjanneessa toimikunnassa, jonka vuonna 2009 valmistuneeseen mietintöön saatiin useita Greenpeacen pitkään ajamia linjauksia.

• Greenpeace keskittyi vuonna 2007 rakennusten energiatehokkuuden mahdollisuuksien käyttöönottoon, koska määräykset olivat jääneet reilusti ajastaan jälkeen. Rakennusten parempi eristäminen ja muut energiatehokkuusparannukset ovat kaikkein tärkein tapa vähentää saastuttavan energiantuotannon tarvetta. Vuoden 2007 jälkeen vaatimuksia on päätetty kiristää tuntuvasti - työtä on toki edelleen.

• Olemme vuosien varrella paljastaneet ja nostaneet julkisuuteen lukuisia Olkiluoto 3 -hankkeessa tapahtuneita laiminlyöntejä. Salapoliisityö johti mm. vuonna 2008 Säteilyturvakeskuksen erityistarkastukseen.

• Olkiluoto 3 -hankkeen piti olla ydinvoiman uuden tulemisen ja ranskalaisen Arevan lippulaiva. Greenpeacen julkisella toiminnalla ja tiedottamisella on ollut merkittävä rooli siinä, että hanke on sen sijaan muodostunut varoittavaksi esimerkiksi ympäri maailmaa. Eri puolilla maailmaa kymmenkunta ydinvoimahanketta on peruttu investoinnin suurten riskien vuoksi, usein viitaten suoraan Olkiluodon epäonnistumiseen. Suomessa kansalaismielipide on kääntynyt lisäydinvoimaa vastaan

• Ennen eduskunnan ydinvoimaäänestystä kokosimme yhdessä muiden Äänestä ydinvoima historiaan -järjestöjen kanssa yli 46 000 sitoumusta ihmisiltä, jotka aikoivat äänestää eduskuntavaaleissa ydinvoiman vastustajaa.

Nyt jos koskaan on aika puhua ydinvoimasta.