Damaged homes and roads in Lavallette in flooding caused by Hurricane Sandy along the New Jersey coast.

31.10.2012 Hurrikaani Sandyn aiheuttamaa tuhoa New Jerseyn rannikkolla. © Greenpeace / Tim Aubry

 
Kyllähän se pistää miettimään.

Maailmanpankki (!) kuvailee tuoreessaan raportissaan sitä, miltä maailma saattaa näyttää minun eläkevuosinani, jos ilmastopäästöjen kasvu jatkuu nykyiseen malliin.

Näkymä on kuin Hollywoodin katastrofileffasta.

Muistatko Venäjän helleaallon ja sen laukaisemat metsäpalot pari vuotta sitten? Sen, joka tuhosi yli miljoonan hehtaarin alueet ja tappoi noin 55 000 ihmistä? Raportin mukaan:

”Recent extreme heat waves such as in Russia  in 2010 are likely to become the new normal summer in a 4°C world.”

Tappavia kuivuuksia; tulvivia rannikkokaupunkeja; entistä voimakkaampia hurrikaaneja; huomattavasti pahentunut vesipula ja ruuantuotanto-ongelmat… Valtameret ovat happamoitumassa nopeammin kuin tiettävästi koskaan aiemmin maapallon historiassa. Arktisten alueiden kesäinen merijää voi kohta olla kadonnut kokonaan ja valtava joukko lajeja on ajautumassa sukupuuttoon. Ja niin pois päin.

Ihmekös tuo, jos alkaa tapahtua, kun ajattelee mahdollisen lämpötilamuutoksen mittakaavaa: neljän asteen muutos on lähes verrattavissa siihen muutokseen, joka maapallolla tapahtui viimeisimmän jääkauden jälkeen. Nyt hyppäys voi kuitenkin tapahtua yhden pitkän ihmiselämän aikana, vuosituhansien sijaan. Neljän astetta voi pamahtaa mittariin jo 2060-lukuun mennessä.

Koska muutokset ovat niin valtavia ja yhteydessä toisiinsa, on niiden kokonaisvaikutusta mahdotonta tässä vaiheessa ennustaa. Raportti toteaakin, että:

“(...) there is also no certainty that adaptation to a 4°C world is possible.”

Onkin selvää, että tämä tieteisseikkailu kannattaisi pysäyttää, ennen kuin lämpeneminen riistäytyy hallitsemattomaksi. Siksi Maailmanpankin raportti on niin tärkeä. Sen pääviesti on, että peli ei ole vielä menetetty. Vielä ei ole liian myöhäistä torjua raportin kuvaama neljän asteen tulevaisuus. Esipuheessaan pankin uusi pääjohtaja toivookin, että raportti ”shokeeraa meidät toimimaan”. Raportti painottaa, että:

”But with action, a 4°C world can be avoided and we can likely hold warming below 2°C.”

Jotta päästöt saataisiin laskuun ajoissa, on nyt keskityttävä niihin päätöksiin, joita tehdään seuraavien 5-10 vuoden aikana - kaikilla yhteiskunnan tasoilla, kaikkialla maailmassa – sillä niillä on hyvin pitkäaikaiset vaikutukset. Lontoossa Planet Under Pressure –konferenssissa maaliskuussa puhunutta australialaistutkija Will Steffeniä lainatakseni: 

“This really is the last call, this decade.”

Älkäämme siis tuudittautuko ajatukseen siitä, että kunhan kasvatamme lapsemme paremmiksi päättäjiksi, kuluttajiksi ja kansalaisiksi, niin ne osaa tehdä fiksumpia päätöksiä kuin me. Se on toki tärkeää, mutta ei ratkaise sitä akuuttia haastetta, joka meillä on käsillä. Mitä kauemmin piiput ja pakoputket tuuttaavat päästöjä ilmakehään, sitä vaikeampaa vaarallista lämpenemistä on estää, sillä päästöt pysyvät ilmakehässä pitkään.

Nyt onkin keskityttävä nykyisten politiikan ja talouselämän päättäjien kouluttamiseen ja painostamiseen.

Maailmanpankki on tästä hyvä esimerkki: Pankki kyllä varoittaa ilmastonmuutoksesta, mutta tukee omalla lainoituksellaan yhä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tämän on loputtava. Eli ei enää yhtäkään Medupi-hankkeen kaltaista hiiliskandaalia. Ei enää yhtään hiilirahoitusta Kosovolle tai kellekään muullekaan, vaan täysi panostus energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan.

Mutta eipä jäädä odottelemaan, että ”joku” tekee päätöksiä ”jossain” norsunluutornissa. Me kaikki rakennamme tulevaisuutta joka päivä, työntekijöinä, talonrakentajina, vanhempina, äänestäjinä, kuluttajina, aktivisteina jne. Meidän valintamme viestivät päättäjille siitä, millainen kehitys on haluttavaa, mahdollista ja väistämätöntä.

Haaste on suuri, mutta selätettävissä. Teknologia, rahat ja luovuus siihen ovat jo olemassa. Otetaan siis Maailmanpankin raportti varoituksena. Mutta älkäämme antako sen muuttua itseään toteuttavaksi ennusteeksi.

KAISA KOSONEN

P.S. Oletko jo liittynyt Arktiksen puolustajiin? Se on yksi kampanjoistamme, jossa me todella vedämme rajan fossiiisten polttoaineiden haalimiselle. Meitä on jo yli kaksi miljoonaa.