24. syyskuuta 2013


Usein kysyttyä: Gazprom ja Arktis

Taistelu Arktiksen öljy- ja kaasuvaroista kiihtyy – mutta mitä oikeastaan on tapahtunut? Kokosimme usein esille tulleet kysymykset yhteen.

Mitä on tapahtunut?

Venäjän viranomaiset kutsuivat Alankomaiden suurlähettilään Moskovaan (Arctic Sunrise purjehtii Alankomaiden lipun alla) ja syyttivät Greenpeacea provosoinnista. Venäläiset miehittivät Arctic Sunrisen ja ottivat sen komentoonsa.

Mistä tässä on kyse?

Mielenilmaus sai alkunsa, kun Gazpromista piti tulla ensimmäinen Arktiksen jäätyvillä vesillä öljyä tuottava yhtiö. Eurooppalaiset asiakkaat saisivat öljyä vuonna 2014.

Mikä on merkittävää Gazpromin toimissa?

Gazprom ei ole ensimmäinen yhtiö, joka suuntaa Arktikselle. Norjan Statoil tuottaa kaasua Pohjoisella jäämerellä ja Shellin yritykset löytää öljyä Alaskan Arktikselta tiedetään hyvin.

Mutta Norjan vedet eteläisellä Barentsin merellä ovat melko lämpimiä, eikä siellä ole jäätä niillä alueilla, joilla Statoil tällä hetkellä toimii. Gazprom pyrkii olemaan ensimmäinen yhtiö, joka poraa öljyä jäätyviltä vesiltä.

Tämä on merkittävää, sillä öljyä porattaisiin alueelta, jossa jäätä esiintyy suurimman ajan vuodesta. Öljykatastrofin sattuessa jälkien siivoaminen olisi hankalaa.

Ovatko he ajan tasalla?

Yhtiö on tiettävästi investoinut 4-5 miljardia dollaria öljynporauslautta Prirazlomnajaan, jonka rakentamiseen kului aikaa 15 vuotta. Raporttien mukaan lautta valmistettiin siitä huolimatta, että sen teknologia oli vanhanaikaista ja kyseiselle alueelle sopimatonta.

Kun alusta hinattiin merelle, sen pelastustikkaat irtosivat. Gazpromin mukaan öljynporauslautta on ensimmäinen laatuaan Venäjällä, ja se on rakennettu erityisesti jäisiin vesiin avomerellä.

Mitä tapahtuu, jos jotain menee pieleen?

Prirazlomnajan öljykenttä sijaitsee lähellä useita luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja, kuten Nenetskij ja Vaigatš, jotka ovat erityisen tärkeää mursujen elinaluetta.

Ongelmana on mahdollisen öljykatastrofin jälkeen jään alla liikkuvan öljyn puhdistaminen. Tätä ei ole koskaan ennen tehty. Itse asiassa useiden asiantuntijoiden mukaan tämä on mahdotonta.

WWF:n viimeisimmän tutkimuksen mukaan venäläinen Informatica Riska teki tietokoneella riskianalyysejä useista mahdollisista öljykatastrofeista ja määritti niiden avulla alueen, joka voisi saastua.

”Vuotomääriin perustuvan analyysimme mukaan useassa tapauksessa öljynporausyhtiöt eivät pysty pitämään vuotoa kurissa eivätkä keräämään öljyä talteen, jos vuoto tapahtuu esimerkiksi yöllä tai vaikeissa sääolosuhteissa,” kertoo Valentin Žuravel, Informatica Riskan projektipäällikkö. ”Tämä saattaa saastuttaa Petšoranmeren rannikko- ja suojelualueet merkittävästi.”

Tutkimuksen mukaan mahdollinen saastunut alue kattaa yli 140 000 neliökilometriä avomerta ja yli 3 000 kilometriä rantaviivaa.

Pew:n ja USGS:n suorittamien vastaavanlaisten tutkimusten mukaan Yhdysvaltain Arktisilla vesillä tapahtuvaan vuotoon verrattaessa puhdistustoimet olisivat vaikeat, melkein mahdottomat.

Gazprom väittää, että se ”kiinnittää paljon huomiota ennaltaehkäiseviin ympäristöä suojaaviin toimenpiteisiin”, mutta Greenpeacen tutkimus yhtiön öljytorjuntasuunnitelmasta osoittaa, että pahimmassa tapauksessa yhtiö saattaisi vuotaa 10 000 tonnia öljyä luontoon. BP:n syvänmeren räjähdyksessä öljyä pääsi vuotamaan arviolta viisi miljoonaa barrelia. Täydellisiä laskelmia ei ole kuitenkaan julkaistu.

Gazprom väittää järkkymättömästi, että ympäristövahingot olisivat rajalliset. Mutta vain öljyvuodon sattuessa näkisimme koko totuuden.

Ovatko länsimaiset yritykset mukana?

Gazprom tekee jo yhteistyötä länsimaisten yritysten, kuten Shell, kanssa useissa eri projekteissa. Aiemmin tänä vuonna Shell teki sopimuksen Gazpromin kanssa yhteistyöstä öljynporauksessa Venäjän Arktiksella.

Tarvitsemmeko öljyä?

Petšoranmerellä ja Venäjän Arktiksella tapahtuva öljynporaus on avainasemassa maan suunnitelmissa nostaa öljyntuotantoa ja vähentää perinteisten luonnonvarojen hyödyntamistä.

Kuitenkin Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n tutkimukset osoittavat, että yli 60 prosenttia todetuista öljyvaroista pitää jättää hyödyntämättä, jotta pystymme pysäyttämään ilmastonmuutoksen, joka uhkaa tehdä osan maapallosta asuinkelvottomaksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että kallis arktinen öljynporaus ei sovi yhteen kansainvälisten päästöjä rajoittavien toimien kanssa.

The Guardian-lehden mukaan Venäjä olisi vaatimassa hallitustenvälistä ilmastonmuutospaneelia IPCC:tä sisällyttämään tuleviin raportteihinsa ilmakehän keinotekoisen muokkauksen.

DAMIAN KAHYA
Greenpeace UK:n energia-asiantuntija