Suorakylvettyä sokerijuurikasta Suomessa

Ruoantuotanto on yksi suurimmista ihmisen aiheuttamista ilmastopäästölähteistä. Ilmastoa lämmittävät varsinkin karjatalouden tuottama metaani ja metsien raivaaminen maatalousmaaksi. Harvemmin tulee ajatelleeksi, että myös pellot toimivat päästölähteinä.

Pelloista vapautuu varsinkin muokattaessa suuria määriä hiiltä ja myös dityppioksidia, joka on hiilidioksidia moninkertaisesti vahvempi kasvihuonekaasu. Sitä muodostuu varsinkin typpilannoitteiden hajotessa. Pellot voitaisiin kuitenkin muuttaa päästölähteistä hiilinieluiksi. Keinot siihen ovat jo olemassa.

Yksi keinoista on suorakylvö, jossa vilja kylvetään maata muokkaamatta edellisen vuoden kasvuston sänkeen. Kun maata ei muokata, hiilidioksidi ei vapaudu ilmaan, vaan se jää peltoon parantamaan maan rakennetta. 

Päästövähennyksiä saavutetaan lisäksi pienentyneen polttoaineentarpeen kautta. Suorakylväjä kulkee peltonsa läpi vain kylvökoneen kanssa, siinä missä perinteisin menetelmin viljelevä joutuu kyntämään, äestämään ja ehkä vielä jyräämään peltonsa kylvämisen lisäksi. Koska suorakylvöpelloilta huuhtoutuu vähemmän ravinteita, myös väkilannoitteiden käyttöä voidaan vähentää.

Turvepitoisilla pelloilla voitaisiin viljellä viljan sijasta nurmea, sillä viljapelloilta pääsee nurmea enemmän ilmaan dityppioksidia. Myös peltojen kalkitusta vähentämällä voitaisiin pienentää päästöjä.

Siirtymällä muokkaamattomaan viljelyyn, kierrättämällä kasvilajeja ja vähentämällä keinotekoisten lannoitteiden käyttöä, ei ainoastaan paranneta luonnon monimuotoisuutta pellolla ja sen ympäristössä, vaan voidaan hillitä ilmastonmuutosta.

Luonnonmukaisessa viljelyssä piilee suuri ilmastopäästöjen säästömahdollisuus. Brittiläinen Soil Association on laskenut, että siirtymällä laajamittaiseen luomuviljelyyn Britanniassa, maatalouden päästöt vähenisivät 23 prosenttia. Määrä vastaa miljoonan henkilöauton poistumista liikenteestä.

Tämä kaikki tapahtuisi pelkästään maahan sitoutuvan hiilen ansiosta. Päälle tulisivat vielä viljelijöiden polttoainesäästöt ja lannoitteiden tuotannosta aiheutuvien päästöjen väheneminen.

Viljelijän ei tarvitse muutosta pelätä. Siirtymällä ekologisesti kestävämpään maatalouteen satotaso kasvaa pitkällä tähtäimellä ja pysyy tasaisempana vaihtelevista sääoloista huolimatta. Kustannukset pienenevät, kun luovutaan teollisista lannoitteista muista kemikaaleista.


Sampo Rouhiainen on Greenpeacen verkkoviestinnän vapaaehtoistyöntekijä