Olet täällä:
Joka kolmas varsinaisella Itämerellä kalastetuista turskista pyydetään laittomasti. Västkustfilé-yhtiö ei ole pystynyt todistamaan tämän pakastetun turskafilén alkuperää kirjallisissa kyselyissä. Greenpeacen kampanjavastaava Ida Udovic esittelee turskapakkausta Arctic Sunrise -aluksen vierellä Malmössä.
Suurenna kuva
- Mikään lakia noudattava yhtiö ei ikinä ostaisi tai myisi tuotetta, josta kolmanneksen tiedetään olevan varastettua. Tästä huolimatta osa kalajalosteiden tuottajista ja jälleenmyyjistä jättää ottamatta huomioon sen, että osa heidän raaka-aineestaan on laitonta, sanoo meribiologi Frode Pleym Greenpeacesta.
Laitonta kalastusta esiintyy kaikissa Itämeren alueen maissa. Laitonta ja lain mukaisesti pyydettyä kalaa sekoitetaan keskenään satamissa, minkä takia on mahdotonta arvioida, minne laittomasti pyydetty kala päätyy. Halvan työvoiman ansiosta Puola on alueen suurin turskan jakelija. Viime vuonna maasta vietiin yli 41 000 tonnia turskafilettä Länsi-Eurooppaan. 44 % siitä päätyi Iso-Britanniaan, 31 % Saksaan, 12 % Tanskaan ja 9 % Belgiaan. Itämeren turskan ostajiin kuuluu mm. saksalaiset Pickenpack ja Frosta, alankomaalainen Fjord Seafood, ruotsalainen Västkustfilé sekä tanskalainen Royal Greenland. Suomessa esimerkiksi S-ketju myy Rainbow-nimikkeellä kalapuikkoja, jotka on valmistettu Itämeren turskasta.
Maa- ja metsätalousministeriön virallisten tilastojen mukaan suomalaiset troolarit ja kalastusalukset pyytivät viime vuonna yhteensä 283 tonnia turskaa. Valtaosa saaliista päätyi tanskalaisiin ja ruotsalaisiin satamiin. Suomalaiset turska-alukset tulevat pääosin Uudeltamaalta ja Ahvenanmaalta.
- Mikään Itämerellä pyydettyä kalaa hankkiva yhtiö ei voi olla varma, että joukossa ei ole varastettua kalaa. Puolassa jalostettu laiton turska myydään koko EU:n alueelle, huomauttaa Frode Pleym.
Laiton kalastus on miljoonabisnestä Itämeren alueella. Siitä huolimatta rangaistukset lain rikkomisesta ovat pieniä. Sakkojen suuruus on harvoin yli 500 euroa, jonka piraattikalastajat voivat kuitata helposti. Vuonna 2004 ei esimerkiksi Puolassa eikä Ruotsissa peruutettu yhtään kalastuslupaa. Muualla EU:n alueella 2000 euron sakko on tavallinen rangaistus kalastuslain rikkomisesta.
Nykyinen sääntely ei pysty suojelemaan Itämerta eikä sen kalakantoja. Greenpeacen Arctic Sunrise -alus aloittaa tänään kampanjan, jonka tarkoituksena on saada todisteita ja tuoda ilmi laitonta kalastusta Itämerellä. Mertensuojelualueet tekisivät merialueiden ja kalastuksen hallinnasta selkeämpää verrattuna nykyiseen säännösten sekamelskaan. Jokaiselle Itämerellä kalastavalle alukselle tulisi määrätä sähköinen valvontalaite ja valvontaa rannikoilla sekä merellä tulisi lisätä. Lisäksi Norjan mallin mukainen musta lista laittomasti kalastavista aluksista auttaisi pääsemään eroon kalaa ryöstävistä rosvoista.
Laitonta kalastusta esiintyy kaikissa Itämeren alueen maissa. Laitonta ja lain mukaisesti pyydettyä kalaa sekoitetaan keskenään satamissa, minkä takia on mahdotonta arvioida, minne laittomasti pyydetty kala päätyy. Halvan työvoiman ansiosta Puola on alueen suurin turskan jakelija. Viime vuonna maasta vietiin yli 41 000 tonnia turskafilettä Länsi-Eurooppaan. 44 % siitä päätyi Iso-Britanniaan, 31 % Saksaan, 12 % Tanskaan ja 9 % Belgiaan. Itämeren turskan ostajiin kuuluu mm. saksalaiset Pickenpack ja Frosta, alankomaalainen Fjord Seafood, ruotsalainen Västkustfilé sekä tanskalainen Royal Greenland. Suomessa esimerkiksi S-ketju myy Rainbow-nimikkeellä kalapuikkoja, jotka on valmistettu Itämeren turskasta.
Maa- ja metsätalousministeriön virallisten tilastojen mukaan suomalaiset troolarit ja kalastusalukset pyytivät viime vuonna yhteensä 283 tonnia turskaa. Valtaosa saaliista päätyi tanskalaisiin ja ruotsalaisiin satamiin. Suomalaiset turska-alukset tulevat pääosin Uudeltamaalta ja Ahvenanmaalta.
- Mikään Itämerellä pyydettyä kalaa hankkiva yhtiö ei voi olla varma, että joukossa ei ole varastettua kalaa. Puolassa jalostettu laiton turska myydään koko EU:n alueelle, huomauttaa Frode Pleym.
Laiton kalastus on miljoonabisnestä Itämeren alueella. Siitä huolimatta rangaistukset lain rikkomisesta ovat pieniä. Sakkojen suuruus on harvoin yli 500 euroa, jonka piraattikalastajat voivat kuitata helposti. Vuonna 2004 ei esimerkiksi Puolassa eikä Ruotsissa peruutettu yhtään kalastuslupaa. Muualla EU:n alueella 2000 euron sakko on tavallinen rangaistus kalastuslain rikkomisesta.
Nykyinen sääntely ei pysty suojelemaan Itämerta eikä sen kalakantoja. Greenpeacen Arctic Sunrise -alus aloittaa tänään kampanjan, jonka tarkoituksena on saada todisteita ja tuoda ilmi laitonta kalastusta Itämerellä. Mertensuojelualueet tekisivät merialueiden ja kalastuksen hallinnasta selkeämpää verrattuna nykyiseen säännösten sekamelskaan. Jokaiselle Itämerellä kalastavalle alukselle tulisi määrätä sähköinen valvontalaite ja valvontaa rannikoilla sekä merellä tulisi lisätä. Lisäksi Norjan mallin mukainen musta lista laittomasti kalastavista aluksista auttaisi pääsemään eroon kalaa ryöstävistä rosvoista.
Yhteystiedot
-
Frode Pleym, meribiologi, Greenpeace, +46 70 353 57 66
Ida Udovic, merikampanjavastaava, Greenpeace, +46 70 353 65 85
Mikael Sjövall, tiedottaja/EU-koordinaattori, Greenpeace, 050 3696 202
 |
||||||
| Greenpeace, PL 4130, 00002 Helsinki |
|
puh: 09 698 6317 |
|
Lahjoitustili: 800018-70619997 |
|
info@nordic.greenpeace.org |
