Kuluneen talven aikana Suomi on kunnostautunut edistämällä ilmastolle ja luonnolle haitallisia sopimuksia EU-tasolla. Tässä blogissa perehdymme kolmeen tapaukseen.

Amazon palaa – kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari kannustaa kirjeellä EU-Mercosur -kauppasopimuksen solmimiseen

Viime vuosina maailma on seurannut järkyttyneenä Amazonin sademetsän tuhoutumista suurimmaksi osaksi tahalleen sytytettyjen metsäpalojen vuoksi. Metsäpaloja sytytetään tilan raivaamiseksi teolliselle karjankasvatukselle ja maataloudelle.

Samaan aikaan EU on kuitenkin neuvotellut Brasilian ja sen naapurimaiden, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn kanssa maailman suurimmasta kauppasopimuksesta, näiden Mercosur-maiden kanssa. Kauppasopimus tarkoittaisi, että muun muassa naudanlihaa, rehusoijaa ja biopolttoaineena käytettävää etanolia voitaisiin tuoda EU:hun Etelä-Amerikasta vielä enemmän ja halvemmalla kuin nyt – samalla se myös palkitsisi sopimusta voimakkaasti ajaneen Brasilian oikeistopopulistipresidentin Jair Bolsonaron, kuten Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen on huomauttanut.

Sopimus on ollut viimeistelyä vaille valmis vuoden 2019 heinäkuusta asti, mutta sen hyväksyminen on vielä kesken. Esimerkiksi Ranska on suhtautunut varauksella EU-Mercosur -sopimuksen hyväksymiseen, ja Itävalta on sanonut sille tiukasti ei. Samaan aikaan Suomi, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin johdolla, on yhdessä kahdeksan muun EU-maan kanssa osoittanut tukensa EU-Mercosur -sopimukselle komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskisille osoitetussa kirjeessä.

Onneksi EU-Mercosur -sopimus voidaan vielä pysäyttää! Allekirjoita vetoomus ja vaadi Ville Skinnaria ja Suomen hallitusta vetämään tukensa Mercosur-sopimukselta.

Yli 500 tutkijaa varoitti komissiota bioenergian ongelmista – Suomi lobbasi heikennyksiä bioenergian kestävyyskriteereihin

EU:ssa valmistellaan kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmää, eli niin sanottua taksonomiaa. Taksonomian tarkoituksena on tieteeseen perustuen luoda kriteeristö kestäville sijoituskohteille. Tämä helpottaisi sijoituksien vertailua kestävyysnäkökulmasta sekä toisaalta auttaisi kanavoimaan rahaa kestäviin kohteisiin. Tiukat kriteerit takaavat, että vain todella kestävät toiminnot katsotaan kestäviksi sijoituskohteiksi.

Tämä tarkoittaa, että myös lobbaus taksonomiaan liittyen on kovassa vauhdissa. Kuten Suomen luonnonsuojeluliitto kertoi 10. maaliskuuta, Suomi ajaa heikennyksiä kriteeristöön niin vesivoiman kuin bioenergiankin osalta.

Helmikuussa yli 500 tutkijaa lähestyi Euroopan komissiota,  Eurooppa-neuvostoa, Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenia, Japanin pääministeri Yoshihide Sugaa sekä Etelä-Korean presidentti Moon Jae-Iniä kirjeellä. Tutkijoiden avoimessa kirjeessä varoitetaan bioenergian haitoista ilmastolle ja luonnolle sekä vaaditaan hallituksia lopettamaan tuet ja kannusteet metsäbiomassan polttamiselle. EU:ta vaaditaan erikseen lopettamaan biomassan kohteleminen ilmastoneutraalina.

Vain kuukausi tutkijoiden kirjeen jälkeen Mika Lintilä yhdessä seitsemän muun EU-maan ministerikollegansa kanssa lähettivät komissiolle kirjeen, jossa he vaativat heikennyksiä taksonomiassa ehdotetuille bioenergiaa koskeville kestävän rahoituksen kriteereille.

Tämän huomasi myös Greta Thunberg:

Kirjeessään ministerit esittävät, ettei taksonomiaan ehdotettujen kriteerien tulisi olla millään tavalla tiukempia tai erilaisia kuin uusiutuvan energian direktiviin kriteerit bioenergialle. Näin tekemällä Suomi ja muut allekirjoittajamaat toivovat varmistavansa jatkossakin helpon rahoituksen bioenergiaprojekteille. Uusiutuvan energian direktiivin kriteerit ovat kuitenkin tieteen, tutkimuksen ja käytännön kautta osoitettu riittämättömiksi varmistamaan, että vain jätteitä ja tähteitä käytettäisiin bioenergiaksi.

Eikä tässä vielä kaikki. Maaliskuun alussa Suomi yhdessä yhdeksän muun EU-maan kanssa lähetti maa- ja metsätalousministereiden kokousta pohjustavan kirjeen. Maanantaina 23. maaliskuuta käydyssä kokouksessa oli määrä keskustella EU:n metsätrategiasta. Suomen ja muiden allekirjoittaneiden huolena on, että metsästrategiassa keskityttäisiin liiaksi luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen turvaamiseen.

Suomella on erikoinen kanta ECT-sopimuksen soveltamiseen

Viime viikkoina ympäri Eurooppaa on kerätty nimiä sen puolesta, että EU-maat lähtisivät pois niin sanotusta ECT-sopimuksesta (Energy Charter Treaty). Viime viikolla vetoomus sai täyteen ensimmäiset miljoona nimeä.

ECT-sopimus on uhka sekä ilmastotoimille että demokratialle. Se tarjoaa fossiiliyrityksille oikeudellisen ohituskaistan ja mahdollisuuden haastaa valtioita välimiesoikeuteen ilmastotoimien vuoksi. Viimeisin esimerkki tästä saatiin helmikuun alussa kun saksalainen energiajätti RWE ilmoitti vaativansa Hollannilta välimiesoikeudessa 1,4 miljardin euron korvauksia siksi, että maassa säädettiin kivihiilen polton vuoteen 2030 mennessä kieltävä laki. Myös Fortumin tytäryhtiö Uniper on jo pitkään uhannut tehdä saman. Sopimuksen uudistamisesta on nyt neuvoteltu jo yli vuoden ajan, eikä edistystä esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden investointisuojan poistamiseksi ole tapahtunut.

Samaan aikaan käynnissä on kuitenkin ollut myös toinen prosessi, jossa on katsottu voiko ECT-sopimusta edes soveltaa EU:n sisällä. Kaiken takana on niin sanottu Achmea-tapaus vuodelta 2018. Tiivistettynä: vuonna 2018 Euroopan Unionin tuomioistuin katsoi, että EU-maiden sisällä tapahtuvat kahdenvälisiin kauppasopimuksiin perustuvat yrityksen ja valtion väliset välimiesoikeusmenettelyt ovat ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa. Pian tämän jälkeen, vuoden 2019 tammikuussa, 22 EU-maata allekirjoitti poliittisen julistuksen, jonka mukaan kahdenvälisissä kauppasopimuksissa oleva mahdollisuus välimiesoikeusmenettelyyn on vastoin EU-lakia. Tämän lisäksi kyseiset EU-maat tulkitsivat tämän koskevan myös ECT-sopimusta. Käytännössä tämä siis tarkoittaisi, että esimerkiksi edelläkuvatun kaltainen tilanne, jossa saksalainen yhtiö (RWE, Uniper) aikoo haastaa Hollannin välimiesoikeuteen, ei pitäisi olla mahdollista. Suomi ei ollut mukana 21 allekirjoittaneen maan joukossa. Sen sijaan Suomi yhdessä Ruotsin, Maltan, Slovenian ja Luxemburgin kanssa, jätti oman poliittisen julistuksensa, jonka mukaan Achmea-päätöksen ei voida tulkita koskevan ECT-sopimusta. Tämä julistus tehtiin edellisen hallituksen aikana, mutta keskustelu ECT-sopimuksen ja EU-lainsäädännön ristiriidasta on jatkunut aktiivisena. Suomi on edelleen pitäytynyt kannassaan.