Kulunut vuosi on ollut monella tapaa epävarmuutta lietsova ja ikävien uutisten täyttämä. Luonto- ja ilmastokriisien lisäksi sodat ja poliittinen epävakaus ovat näkyneet uutisotsikoissa ja somefiideissä.
Tarvitsemme yhä enemmän ja nopeampia tekoja rauhan ylläpitämiseksi ja maapallomme ainutlaatuisen luonnon suojelemiseksi. Päättäjät kaikkialla maailmassa kuulevat äänemme vain, jos meitä on tarpeeksi monta ja toimimme rohkeasti yhdessä.
Nämä kuvat ovat vain pieni katsaus toimintaamme ja voittoihimme tämän vuoden ajalta. Ne näyttävät, mitä kaikkea voimme yhdessä saavuttaa – ja minkä puolesta toimimme. Kiitos kaikille kanssamme luontokadon torjunnan, ilmaston ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden puolesta toimineille ja meitä tukeneille! Jatketaan yhdessä myös vuonna 2025!
1. Luonnonmetsien hätätila
Suomessa on pitkin vuotta nähty omituinen poliittinen teatteri, kun valtion luonnonmetsäkriteerien valmistelussa on ohitettu tiede ja pyritty lähinnä tekemään kriteereistä niin tiukat, ettei Suomesta löydy niiden piiriin kuuluvia metsiä. Valmiita kriteereitä ei ole saatu vieläkään.
Poliitikot haluavat ehkä suojella vain satumetsiä, mutta tieteen ääni on selvä: luontokadon torjumisen kannalta on välttämätöntä, että Suomen vanhat luonnonmetsät suojellaan. Ja ketkä niitä metsiä kaatavat? No tietysti metsäyhtiöt. Siksi julistimme alkuvuodesta Metsäliikkeen, Elokapinan ja Luontoliiton kanssa luonnonmetsähätätilan ja vaadimme pitkin vuotta, että metsäteollisuuden suuryritykset – StoraEnso, Metsä Group ja UPM – kantavat vastuunsa metsäluonnon monimuotoisuudesta, eivätkä hävitä vanhoja luonnonmetsiä.
2. Öljynporausta vastaan Amazonin suistossa
Greenpeacen Witness -purjelaiva vei ryhmän tutkijoita ja dokumentoijia tallentamaan Amazonin jokisuiston alueelle suunniteltujen öljynporaushankkeiden vaikutuksia paikalliseen luontoon.
Alueen luonto on ainutlaatuinen monimuotoisuudessaan: Amazonin valliriutta ja jokisuiston suuret mangrovesuot luovat elinympäristön valtavalle lajikirjolle, ja samalla ravintoa paikallisille alkuperäisyhteisöille. Öljy-yhtiöt ovat kuitenkin suunnitelleet alueelle ja sen lähettyville uusia öljynporaushankkeita, joilla olisi katastrofaaliset vaikutukset luontoon.
3. Ilmasto-oikeutta eri puolilla maailmaa
Keväällä saavutettiin historiallinen voitto, kun Klimaseniorinnen vastaan Sveitsi -ilmasto-oikeudenkäynnistä saatiin päätös, jossa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti, että Sveitsi on ilmastotoimia laiminlyödessään rikkonut ihmisoikeuksia. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kansainvälinen tuomioistuin on määrittänyt, että valtion toimimattomuus ilmastokriisin suhteen on rikos ihmisoikeuksia vastaan. Greenpeace tuki Sveitsin valtion oikeuteen haastaneita Klimaseniorinnen -aktiiveja alusta alkaen.
Maailmalla ilmasto-oikeudenkäyntejä on käynnissä tuhansia, ja myös Suomessa olemme vieneet valtioneuvoston riittämättömät ilmastotoimet oikeuteen. Teimme yhdessä muiden ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa valituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO), jossa vaadimme, että valtioneuvosto ryhtyy nopealla aikataululla riittäviin toimiin ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi sekä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi.
4. Rauhan puolesta
Pitkin vuotta on saatu seurata järkyttäviä uutisia Gazasta, jossa Israelin ja Hamasin välinen konflikti on paisunut humanitääriseksi kriisiksi ja Israelin sotatoimet ovat kohdistuneet myös muihin alueen valtioihin. Samaan aikaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, ja siviilien arki on selviytymistaistelua. Olemme vaatineet välitöntä tulitaukoa ja humanitaarista apua lähi-itään ja loppua Venäjän hyökkäyssotaa rahoittavien fossiilisten kaupalle. Vapaaehtoisemme ja aktivistimme ovat osallistuneet mielenosoituksiin rauhan puolesta maalla ja merellä.
5. Törkein viherpesijä palkittiin
Jaoimme toukokuussa jo kolmatta kertaa palkinnon vuoden pahimmalle viherpesijälle, eli markkinointi- tai viestintäteolle, joka viherpesee yrityksen tai tuotteen ympäristövaikutuksia törkeimmin. Samalla avasimme Helsingin Sörnäisiin Vuoden Huiputus-gallerian, jossa kaikki palkintoehdokkaat olivat esillä. Vuoden Huiputus-kilpailun voittajaksi valikoitui HKScanin Kariniemen kananpoika -tuotemerkin mainos “Omasta mielestämme hyvin kasvatettua kananpoikaa”.
Tuomaristo perusteli valintaa näin: “Ympäristöongelmat ja eläinten kärsimys pyritään ohittamaan vetoamalla pintapuolisiin parannuksiin niiden elinoloissa. Kuluttajalla ei ole realistisia edellytyksiä arvioida eläinten pahoinvointia.”
6. Metaanimonsterit kuriin ja lautaselle puolet parempaa
Julkaisimme syksyllä raportin, jossa paljastettiin, että 29 kansainvälisesti merkittävän lihan- ja maidontuottajan metaanipäästöt ovat samaa luokkaa kuin maailman 100 suurimman fossiilisten polttoaineiden tuottajien. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että metaanipäästöjen on ilmastokriisin hillitsemiseksi vähennyttävä nopeasti tällä vuosikymmenellä.
Suomessa olemme kampanjoineet ilmaston ja luonnon kannalta kestävämmä ruoantuotannon puolesta. Puolet parempaa-kampanjan yli sata vapaaehtoista on vaatinut eri puolilla Suomea kuntia puolittamaan eläinperäisten tuotteiden hankinnat vuoteen 2030 mennessä. Yhteistyö ja aktiivisuus on myös kannattanut! Valtuustoaloitteita asiasta on tehty jo 28 kunnassa, ja Kouvolasta tuli joulukuussa ensimmäinen kaupunki, jossa aloite maidon- ja lihan puolittamiseksi julkisissa hankinnoissa meni läpi! Onnea Kouvola!
7. Avasimme toimiston Ukrainaan
Syyskuussa Greenpeace laajensi toimintaansa, kun juhlimme uuden toimiston avaamista Kiovaan, Ukrainaan. Olemme työskennelleet paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa Venäjän hyökkäyssodan alusta lähtien. Uusi toimisto tekee työtä vihreiden jälleenrakennushankkeiden – esimerkiksi klinikoiden ja koulujen energiaomavaraisuuden – parissa, ja tutkii Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamia ympäristörikoksia. Greenpeace Ukraina jatkaa myös maan ydinvoimaloiden turvallisuusuhkien ja säteilytasojen seurantaa.
8. RIP raakut – Metsäteollisuuden tuhot kartalle
Suomessa kohistiin syksyn aikana raakkutuhoista ja metsäalan välinpitämättömyydestä luonnonsuojeluarvoja kohtaan. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki puolusti alan toimintatapoja sanomalla, että kyseessä oli yksittäistapaus.
Me päätimme näyttää, että laiminlyönnit ja luontoarvoista piittaamaton toiminta ovat pikemmin metsäteollisuuden arkipäivää, joten kokosimme tuhohakkuut ja suunnitellut luontokadon edistämistoimet eri puolilta Suomea samalle kartalle. Kohteita oli paljon, ja mikäli teollisuus ei muuta toimintatapojaan, tulee niitä jatkossa varmasti lisää.
9. Öljyjätti perääntyi oikeudessa
Shell, yksi maailman suurimmista öljy-yhtiöistä, jota vastaan olemme protestoineet, vaati meiltä miljoonan dollarin vahingonkorvauksia. Lisäksi se suunnitteli käyttävänsä 10 miljoonaa dollaria oikeudenkäyntikuluihin, jotka olisimme voineet joutua maksamaan, mikäli olisimme hävinneet jutun.
On selvää, ettei satojen miljardien voitoilla pyörivä öljyjätti tehnyt tätä rahan takia, vaan yrittääkseen vaientaa meidät ns. SLAPP-oikeudenkäynnillä – ehdottihan se, että he voisivat luopua oikeusjutusta, mikäli jättäisimme jatkossa sen öljynporauslautat rauhaan pysyvästi.
Kiitos lahjoittajiemme tuen, Shell perääntyi joulukuussa tolkuttomista vaatimuksistaan. Vuoden kestäneessä kampanjan jälkeen onnistuimme sopimaan jutun niin, ettei penniäkään tukijoidemme rahaa päädy Shellin taskuun. Kamppailu ilmaston puolesta öljyjättejä vastaan jatkuu.
10. Stop syvänmeren kaivostoiminnalle
Maailman meret ovat täynnä mittaamattoman arvokkaita ihmeitä ja rikkaita elinympäristöjä, mutta ihmisen tarve akkumineraaleille ja erilaisille metalleille on avannut uuden rintaman luonnonvarojen liikakulutukselle, kun kaivosteollisuus pyrkii kaivamaan yhä syvemmälle merten uumeniin.
Marraskuussa työmme merten suojelemiseksi sai kuitenkin merkittävän voiton, kun Norjan valtio päätti olla myöntämättä uusia lupia arktisten merialueiden kaivoshankkeille. Tämä on valtava voitto, jonka eteen tehtiin yli vuosi töitä yhdessä tiedeyhteisön ja aktivistien kanssa!
**
Näin vauhdikas oli vuosi 2024, voit lukea lisää kansainvälisestä toiminnastamme täältä ja täältä. Kiitos että kuljet mukanamme. Nähdään ensi vuonna!
