Sivu - marraskuu 12, 2010
Sademetsien tuhoaminen hävittää luonnon monimuotoisuutta ja aiheuttaa ihmisoikeusloukkauksia.
Yhä tärkeämpi syy sademetsien suojeluun on ilmastonmuutos: lähes 20% maailman kasvihuonepäästöistä aiheutuu metsien hävittämisestä, suurin osa tästä tropiikissa. Se on enemmän kuin tie- ja lentoliikenteen päästöt yhteensä!
Suomi ei ole tarpeeksi syrjässä. Olemme nykyään yhä enemmän osallisia sademetsien hävitykseen.
Metsien häviäminen alkaa usein laittomista hakkuista, joita varten rakennetaan teitä syvälle aiemmin teollisesti hyödyntämättömiin metsiin. Kallis erikoispuu kuten merbau houkuttelee laittomat hakkaajat paikalle. Arvopuiden laiton hakkuu saha-, rakennus- ja huonekaluteollisuutta varten on tavallisesti ensiaskel trooppisten metsien tuhoamiselle. Myös paperiteollisuus tuhoaa trooppisia metsiä – indonesialaista sademetsäpaperia on myynnissä Euroopan markkinoilla. Suomalaisiakin lastenkirjoja painetaan Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa sademetsäpaperille.
Kasvava uhka on maataloustuotanto länsimaita varten, nyt myös biopolttoaineisiin. Soijan ja palmuöljyn tuotantoon raivataan valtavia sademetsäalueita Kaakkois-Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Palmuöljystä tehdään biodieseliä, jonka valmistuksessa suomalainen Neste Oil on pian maailman suurin yhtiö.
Lue Neste Oilin biodieselistä
Suomessa sademetsää löytyy huoltoasemilta ja parketeista
Neste Oilin ”Green” dieselin tankkaaminen on varma tapa osallistua uhanalaisten sademetsien hävittämiseen. Suomeen tuodaan myös trooppista puutavaraa, joka on hyvin todennäköisesti laittomasti hakattua ja peräisin luonnontilaisista sademetsistä. Trooppista puuta myydään rakennustarpeina, puutarhakalusteissa ja parketeissa.
Monet suosituimmista lajeista ovat sademetsien puita, joita ei saa viljelymetsistä lainkaan. Esimerkiksi parketeissa ja rakennusmateriaalina suosittu merbau on uhanalainen puulaji, jota hakataan lähes pelkästään laittomasti arvokkaista sademetsistä.
Merbauta tuodaan Indonesiasta ja Papua-Uudesta Guineasta. Muita todennäköisesti laittomista lähteistä tulevia sademetsäpuulajeja ovat esimerkiksi khaya, wenge ja iroko (Afrikka), mahongit ja jatoba (Etelä-Amerikka) sekä balau, meranti ja nyatoh (Aasia).
Puulajiohje parkettiostoksille
Amazonin sademetsä
Amazonin sademetsä on suurin jäljellä oleva sademetsä, jossa on enemmän elämää kuin missään muualla maapallolla. Amazonin sademetsällä on kuitenkin kaksi uhkaa: metsäkato ja ilmastonmuutos. Greenpeace kampanjoi metsäkadon pysäyttämiseksi kokonaan vuoteen 2015 mennessä Amazonin sademetsässä ja vuoteen 2020 mennessä muualla maailmassa.
Amazonin valtavassa sademetsässä on arviolta neljäsosa maailman tunnetuista maalla elävistä lajeista. Jaguaari, amazoninjokidelfiini, laiskiainen, maailman suurin kukka, hammasharjan kokoinen apina ja pesäpallon kokoinen hämähäkki ovat esimerkkejä lajeista, jotka tunnemme. Alueella on vielä paljon lajeja, jotka odottavat löytymistään.
Amazonin sademetsä on myös yli 20 miljoonan ihmisen koti. Alueella asuu satoja alkuperäiskansoja, joista jotkut eivät ole olleet lainkaan kanssakäymisissä ulkopuolisen maailman kanssa. Sen lisäksi Amazonin sademetsään on varastoitunut 80-120 miljardia tonnia hiiltä, mikä tasapainottaa ilmastoa.
Hakkuut, karjankasvatus ja muun muassa soijan viljelyn laajeneminen ovat tuhonneet jo viidesosan Amazonin sademetsästä. Alue kärsii myös ilmastonmuutoksesta, joka aiheuttaa kuivia kausia ja metsäpaloja. Nämä puolestaan aiheuttavat metsäkatoa, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Greenpeace kampanjoi suojellakseen Amazonin sademetsää soijaplantaasien, karjan laidunmaiden ja hakkuiden laajenemiselta. Greenpeace perusti toimiston Manaukseen yli kymmenen vuotta sitten. Kolme vuotta toimiston perustamisen jälkeen, kampanjamme sai pysäytettyä laittoman mahongin kaupan Brasiliassa.
Vuonna 2006 saimme Brasilian soijantuottajat pysäyttämään plantaasien raivaamisen kahdeksi vuodeksi. Moratorio on edelleen voimassa.
Greenpeace tutki kolme vuotta Amazonin alueella tuotetun lihan ja nahan maailmanmarkkinoita. Vuonna 2009 julkaisimme raportin Slaughtering the Amazon, jonka avulla saimme monikansalliset yhtiöt johtamaan suurimmat karjankasvattajat tukemaan keskeytystä laidunmaiden laajentamiseen.
Osin näiden moratorioiden ansiosta Amazonin metsäkato on hidastunut. Tämä osoittaa, että metsäkato on mahdollista pysäyttää.
Jäljellä on kuitenkin pitkä matka ennen kuin Amazonin metsäkato on pysäytetty kokonaan. Juuri nyt Brasilian kansalliskongressi on kuitenkin heikentämässä Amazonin sademetsää suojelevaa metsälakia. Lakimuutokset ovat kansalliskongressin ylähuoneen eli senaatin käsiteltävänä näillä näkymin. Jos heikennykset hyväksytään, Brasilian presidentti Dilma Roussef voi vielä veto-oikeudellaan estää niiden voimaantulon.