Koko maailma seurasi, kun 2010 BP:n Meksikonlahden öljytuhossa mereen suihkusi 4,9 miljoonaa tynnyrillistä öljyä. Venäjän öljyntuotannosta valuu maahan 30 miljoonaa barrelia joka vuosi - moninkertaisesti Deepwater Horizonin onnettomuuden verran. Kaikki tapahtuu salailun ja lahjonnan pimennossa. Enemmän kuin neljä miljoonaa tynnyrillistä valuu 18 kuukaudessa suoraan Pohjoiseen jäämereen, missä siitä tulee meidän kaikkien ongelma.
Komin tasavallan öljyvuodot
Greenpeacen tutkijat matkustivat Komiin analysoituaan satelliittikuvia alueelta. He tutkivat ja dokumentoivat vuotoja ja paljastivat niiden aiheuttamien vahinkojen laajuuden. Kaikki kuvat on otettu kolmen päivän aikana yhdeltä useista Venäjän öljyvuotoalueista.
Öljyn, korruption ja saasteiden kierre
Öljy- ja kaasuteollisuuden hankkeisiin sisältyy yleensä suuren mittakaavan pr-kampanja. Niiden tarkoitus on saada paikalliset asukkaat uskomaan, että öljynporaus ja -jalostus on vaaratonta ja se vaikuttaa positiivisesti alueen kehitykseen ja infrastruktuuriin.
Kuinka paljon Venäjällä vuotaa öljyä vuosittain?
Äärimmäiset sääolosuhteet ja huollon puute ovat johtaneet hitaaseen mutta jatkuvaan öljyn vuotamiseen putkista. Lisäksi öljyntuotannon yhteydessä edelleen soihdutetaan laittomasti kaasua, josta 60 prosenttia on metaania, voimakasta kasvihuonekaasua. Venäjällä poltetaan vuosittain 40 miljardia kuutiometriä tällaista kaasua.
Yhteisöjen romahdus
Pohjois-Venäjän, Siperian ja Venäjän kaukoidän alkuperäiskansat, joihin kuuluu noin 250 000 ihmistä, ovat Venäjän yhteiskunnan haavoittuvimpia ryhmiä. Heidän taloutensa ja elämäntapansa ovat suoraan riippuvaisia kalastuksesta, metsästyksestä, poronhoidosta ja keräilystä, joten kaivosteollisuus, kaupallinen kalastus ja metsäteollisuus vaikuttavat heidän maihinsa ja mahdollisuuteensa saada toimeentulo luonnosta perinteisellä tavalla.
K
anev Vjatšeslav Vasiljevitš kasvatti poroja Ust-Usan kylässä Komissa 12-vuotiaasta siihen kunnes jäi eläkkeelle 72-vuotiaana.
Porot tarvitsevat laajoja alueita laiduntamiseen. Tällä hetkellä Komia pilaavat yli 3 000 porausaukkoa, tuhansia kilometrejä öljyputkia, lukuisat tiet ja öljyteollisuuden laitteet. Kanev kertoo, että hänen on vietävä tokkansa yhä etelämmäs löytääkseen koskematonta laidunmaata. Porot eivät syöneet saastuneiden alueiden jäkälää. Öljyteollisuuden leviäminen on tehnyt poronhoidosta mahdotonta eikä siitä ole enää elinkeinoksi.
V
aleri Bratenkov on työnjohtaja öljykentällä Usinskin lähellä. Työajan jälkeen hän on paikallisessa ympäristöjärjestössä. Bratenkov huomautti usein esimiehilleen, että vuodot ovat usein aivan heidän nenänsä edessä ja hän pyysi heitä korjaamaan putket. “He ärsyyntyivät ja sanoivat, että se maksaa liikaa.” (Lähde: AP paikalla yhdessä Greenpeacen kanssa)
Öljyntuotantoalueella vuodoista syntyy kokonaisia myrkyllisiä järviä. Vuotava öljy tuhoaa kasvillisuuden, tunkeutuu maaperään ja valuu pohjaveteen. Ust-Usan kyläläiset elävät seurausten kanssa joka päivä. 
K
olvalainen kalastaja näyttää kehnoa saalistaan. “40 vuotta sitten ne tulivat, alkoivat porata öljyä ja sitten antoivat sen vain valua luontoon ja jokiin kunnes kalat kelluivat vatsat ylöspäin. Silloin tiesimme, miltä tulevaisuus näyttäisi.” Kalastus, metsästys ja maanviljelys ovat olleet komien perinteisiä elinkeinoja. Nykyisin niillä ei enää elä. 
P
ohjoisen pitkässä talvessa öljy pääsee vuotamaan huomaamatta maanalaisten öljyputkien rikkoutuessa. Aiempaa lämpimämmät kesät huuhtovat valtavat määrät öljyä sulamisvesien mukana jokiin. “Kevät on pahin”, eräs Ust-Usan asukkaista kertoo. “Öljyä on vedessä, ilmassa, ruoassa, kaikkialla. Haisee öljyltä. Kevät on vuoden pahinta aikaa.”
Venäjän Arktiset aluevaatimukset
Mitä tästä pitäisi oppia?
Venäjän luonnonvaraministeriön edustajan mukaan: “Venäjän mannerjalustan öljy- ja kaasuhankkeiden työskentelyolosuhteet ovat äärimmäisen vaativia ja vaativat täysin uudenlaista tekniikkaa. Keskeisiä rajoittavia tekijöitä ovat äärimmäiset sääolosuhteet, infrastruktuurin puute ja alueiden kaukainen sijainti rannikon huoltopaikoista. Lisäksi arktisilla merialueilla sijaitsevia öljy- ja kaasukenttiä varten ei ole olemassa testattua tekniikkaa.”
Venäläinen öljy- ja kaasuteollisuus ei ole kyennyt noudattamaan sääntöjä ja asetuksia edes nykyisillä kentillä, vaikka kaikki tekninen valmius siihen olisi olemassa. Miksi meidän pitäisi uskoa siihen, että samat öljy-yhtiöt toimisivat vastuullisemmin arktisilla merialueilla?
Aiemmin salassa pidetyt Venäjän hallinnon asiakirjat kertovat, että öljyntorjunta jäisessä vedessä on “lähes mahdotonta”. Suomen hallituksen arktinen strategia toteaa saman. Väistämättömät virheet johtaisivat tuhoisiin seurauksiin herkässä arktisessa ympäristössä. Arktiksella öljynporauslauttoja uhkaavat ajelehtivat jäävuoret ja ankarat olosuhteet. Mikäli öljy-yhtiöt saavat aloittaa öljynporauksen Arktiksella, öljykatastrofi on vain ajan kysymys.