Usein kysyttyä ilmastosta ja energiasta

Älä jää sanattomaksi. Löydä vastaus kysymykseesi.

Kysymykset ja vastaukset on julkaistu sivustolla www.ilmasto.org
Lue myös Usein kysyttyä ydinvoimasta

Ilmastonmuutos  
  • Mikä on ilmastonmuutos? Entä kasvihuoneilmiö?

    Ilmastonmuutos tarkoittaa maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä, joka johtuu ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrän kasvusta ilmakehässä. Tärkein ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi. Kasvihuonekaasut toimivat ilmakehässä kasvihuoneen lasiseinien tavoin, eli ne päästävät auringosta tulevan valon läpi maapallolle, mutta eivät kaikkea maapallosta heijastuvaa lämpösäteilyä takaisin avaruuteen. Kun kasvihuonekaasujen osuus ilmakehässä kasvaa, yhä suurempi osa auringon säteilystä jää lämmittämään maapalloa. Tätä sanotaan kasvihuoneilmiöksi. Ilmastonmuutos johtuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta.

  • Miten ihmisen toiminta muuttaa ilmastoa?

    Ihminen muuttaa ilmastoa erityisesti tuottamalla kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilidioksidin osuus kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen lämmitysvaikutuksesta on noin 60 %. Hiilidioksidipäästöjä syntyy fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, öljyn ja maakaasun, käytöstä erityisesti energiantuotannossa ja liikenteessä. Hiilidioksidipäästöt kasvavat teollistumisen ja energiankulutuksen kasvun myötä. Myös muut kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa. Metaani, jota syntyy etenkin maatalouden sivutuotteena, aiheuttaa noin 20 % ilmastonmuutoksesta. Kasvihuonekaasujen lisäksi ihminen vaikuttaa ilmastoon aerosolipäästöjen ja maankäytön muutosten kautta. Jos päästöjä ei aktiivisesti vähennetä, ilmaston arvioidaan lämpenevän tämän vuosisadan aikana 1,1–6,4 astetta esiteolliseen aikaan nähden.

  • Onko ilmasto jo lämmennyt? Onko siitä todisteita?

    Maapallon keskilämpötila on noussut keskimäärin 0,74 °C sadan viime vuoden aikana (1906–2005). Ilmastonmuutoksen voimistumisesta kertoo myös se, että tunnetun lämpöhistorian 12 kuumimmasta vuodesta 11 osuu vuosille 1995–2006. Myös satelliittimittaukset vahvistavat lämpenemisen. Ilmastonmuutosta ei voida selittää kokonaisuudessaan luonnollisilla tekijöillä. Auringon säteilyvoimakkuuden muutokset ja tulivuorenpurkaukset selittävät osan viime vuosisatojen lämpenemisestä, mutta kolmen viime vuosikymmenen aikana luonnolliset tekijät ovat vaikuttaneet maapallon ilmastoon viilentävästi.

  • Mitä seurauksia ilmastonmuutoksesta on?

    Ilmastonmuutoksen arvioidaan aiheuttavan vakavia ympäristötuhoja sekä inhimillistä kärsimystä. Ilmastonmuutokseen liitettyjä uhkia ovat mm. merenpinnan nousu jäätiköiden sulaessa, tulvien ja myrskyjen yleistyminen sekä toisaalta kuivuus joillakin alueilla. Useiden eliölajien ja ekosysteemien pelätään häviävän ilmaston lämmetessä. Ihmisiä uhkaavat luonnonkatastrofit, ruokaturvan heikkeneminen kuivuuden vuoksi, vesipula ja trooppisten tautien leviäminen. Merenpinnan nousu ajaa rannikolla asuvia ihmisiä kodeistaan.

  • Mikä on äkillinen ilmastonmuutos? Voiko ilmastonmuutos riistäytyä käsistä?

    Ilmasto lämpenee todennäköisesti joitain asteita vuosisadassa. Huomattavasti nopeampi, ns. äkillinen ilmastonmuutos, on kuitenkin myös mahdollinen. Paikallisesti ilmasto voi jäähtyä nopeasti, jos esimerkiksi Pohjois-Eurooppaa lämmittävä Golf-virta heikkenee äkillisesti jäätiköiden sulamisen vuoksi. Tällöin Suomen keskilämpötila laskisi kymmenellä asteella muuhun maailmaan verrattuna. Ilmaston toimintaan liittyy lukuisia palautekytkentöjä, jotka lämpenemisen seurauksena saattavat kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään. Jos näiden vaikutus on suuri eli ilmastonmuutos ruokkii itse itseään nopeasti, puhutaan ilmastonmuutoksen käsistä riistäytymisestä. Esimerkiksi jäätiköt heijastavat auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Kun jäätiköt sulavat, heijastusvaikutus pienenee, ja ilmasto lämpenee nopeammin. Myös merten kyky sitoa hiiltä voi heikentyä nopeasti. Tiedemiehet olettavat merivirtojen tuovan pinnalle syvältä uutta vettä, joka pystyy sitomaan enemmän hiilidioksidia ilmakehästä kuin kauan pinnalla kellunut vesi. Jos jokin merkittävä merivirta heikentyy voimakkaasti, pintavesi ei enää vaihdu niin nopeasti. Ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä yhä suurempi osa jää tällöin ilmakehään.

  • Mitä tarkoittaa ilmasto-oikeudenmukaisuus?

    Ilmasto-oikeudenmukaisuus viittaa siihen, kuinka vastuu ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta sekä seuraukset ilmaston lämpenemisestä vaikuttavat eri tavoin eri ihmisiin. Vauraat teollisuusmaat tuottavat suurimman osan kasvihuonekaasujen päästöistä eli ne ovat pääosin vastuussa ilmastonmuutoksesta. Usein ajatellaankin, että niillä tulisi olla päävastuu myös ilmastonmuutoksen torjunnasta. Teollisuusmailla on kehitysmaita paremmat mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kansalaistensa hyvinvointia vaarantamatta. Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin eri puolilla maailmaa. Afrikka, pienet saarivaltiot ja köyhät, tropiikissa sijaitsevat kehitysmaat kärsivät ilmastonmuutoksesta pahiten. Niillä on myös huonot mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen. Monet lauhkean vyöhykkeen rikkaat maat voivat sen sijaan jopa hyötyä hitaasta ilmastonmuutoksesta.

  • Miten ilmastonmuutosta voidaan torjua?

    Ilmastonmuutosta ei voida täysin pysäyttää, mutta se voidaan rajoittaa siedettävälle tasolle. Useiden tutkijoiden mukaan tämä raja on noin kahden asteen lämpeneminen verrattuna esiteolliseen aikaan. Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuus olisi tavoitteen saavuttamiseksi todennäköisesti rajoitettava tasolle, joka vastaa 400 miljoonasosan hiilidioksidipitoisuutta (ppm). Tämä edellyttää maailman päästöjen kasvun pysäyttämistä vuoteen 2020 mennessä. Teollisuusmaissa päästöjä on vähennettävä 80 % vuoteen 2050 mennessä. Päästöjen vähentäminen edellyttää päästötöntä energiantuotantoa ja energiatehokkuuden ja energiansäästön lisäämistä. Myös liikenteen päästöt on saatava kuriin. Sekä poliittisia että taloudellisia ohjauskeinoja tarvitaan päästöjen vähentämisessä, ja kaikki yhteiskunnan osat on otettava mukaan ilmastonmuutoksen torjumiseen.

  • Mikä on Kioton pöytäkirja?

    Kioton pöytäkirja laadittiin YK:n kolmannessa ilmastokokouksessa vuonna 1997. Sen tavoitteena on vähentää teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjä 5,2 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Päästövähennys on saavutettava vuosina 2008–2012. Kioton pöytäkirjassa on kaksi merkittävää piirrettä: ensinnäkin se velvoittaa ensimmäistä kertaa teollisuusmaat vähentämään päästöjään ja toiseksi se on laillisesti sitova. Päästövähennysten kustannusten alentamiseksi Kioton pöytäkirja sisältää ns. joustomekanismeja, kuten teollisuusmaiden välillä käytävä päästökauppa. Myös hiilinieluja, eli ilmakehän hiilidioksidia esimerkiksi metsiin sitovia prosesseja, voi käyttää päästövähennysten korvaamiseksi

  • Mitä Suomessa tehdään ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

    Suomi on laatinut kansallisen ilmastostrategian, jossa se pyrkii saavuttamaan sille EU:n sisällä määrätyt päästövähennysvelvoitteet. Päästöjen vähentämiseen tähdätään mm. energiatehokkuutta parantamalla, rakentamalla lisää ydinvoimaa, lisäämällä uusiutuvien energianlähteiden osuutta energiantuotannossa sekä jätehuoltoa parantamalla. Ne päästövähennykset, joihin ei päästä kustannustehokkaasti, voidaan korvata hankkimalla päästöoikeuksia muista maista. Hiilivoiman käyttöä tai liikenteen päästöjä ei ole toistaiseksi poliittisilla tai taloudellisilla ohjauskeinoilla rajoitettu, ja Suomen energiankulutus jatkaa kasvuaan. Vuonna 2003 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 20 % Kioton pöytäkirjassa säädettyä tavoitetta korkeammalla.

  • Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

    Yksittäinen ihminen voi valinnoillaan edistää ilmastonmuutoksen torjumista. Kasvihuonekaasuja voi vähentää esimerkiksi käyttämällä julkista sekä kevyttä liikennettä, valitsemalla kaukolämmön tai puulämmityksen sähkölämmityksen sijaan ja ostamalla uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä. Kestävien ja laadukkaiden kulutustavaroiden käyttö ja käytettynä ostaminen, kierrättäminen ja korjaaminen sekä lähellä tuotetun kasvispainotteisen ruuan suosiminen auttavat. Ilmastonmuutoksen torjumista voi edistää myös äänestyskäyttäytymisellä ja tukemalla ympäristöjärjestöjen ilmastotyötä tai osallistumalla siihen.

Tällä sivulla