Usein kysyttyä biopolttoaineista

Monet biopolttoaineet ovat ilmastolle ja ympäristölle fossiilisia polttoaineita huonompi vaihtoehto. Suurin osa teollisessa tuotannossa olevista biopolttoaineista valmistetaan ruokakasveista. Tutkimusten mukaan nämä ns. ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet ovat useimmissa tapauksissa ympäristö- ja ilmastovaikutuksiltaan fossiilisia pahempia. Suurin syy tähän on uuden viljelymaan raivaaminen trooppisille metsä- ja turvemaille - siitä aiheutuu valtavat kasvihuonekaasupäästöt.

Jätteistä valmistetut ns. toisen sukupolven biopolttoaineet ovat tutkimusten mukaan ainoita polttoaineita, jotka varmasti vähentävät päästöjä. Suomalainen esimerkki paremmista biopolttoaineista on ST1:n elintarvikejätteistä valmistama etanoli. Puupohjaiset biopolttoaineet voivat myös olla ilmastoystävällisiä, mutta Suomessa ne eivät vielä ole teollisen mittakaavan tuotannossa.

Ruokakasveista valmistettujen biopolttoaineiden ympäristövaikutukset ovat fossiilisia suuremmat biodiversiteetin katoamisen, torjunta-aineiden, lannoitteiden ja veden käytön sekä maaperän happamoitumisen, eroosion ja metsäpalojen aiheuttamien ongelmien vuoksi. YK:n maatalousorganisaatio FAO ja ympäristöohjelma UNEP sekä monet kehitysyhteistyöjärjestöt ovat huomauttaneet ruokakasvien kasvavan biopolttoainekäytön olevan riski kansainväliselle ruokaturvalle. Tämä johtuu siitä, että raaka-aineiden tuotanto biopolttoaineisiin kilpailee samasta viljelymaasta ruokaviljelyn kanssa, ja ruokaöljyjen käyttö polttoaineiksi on yksi syy ruuan hinnan jatkuvalle nousulle. YK:n ihmisoikeusraportoija Jean Ziegler kuvasi jo vuonna 2007 ruuan käytön biopolttoaineena olevan rikos ihmiskuntaa vastaan. Teolliseen maankäyttöön tropiikissa liittyy usein myös räikeitä ihmisoikeusrikkomuksia, esimerkiksi väestön pakkosiirtoja viljelmien tieltä, maakiistoja ja huonoja työolosuhteita plantaaseilla.

Neste Oilin NExBTL-dieselin pääraaka-aine on palmuöljy. Palmuöljyn tuotanto on yksi keskeisiä syitä Kaakkois-Aasian sademetsien tuhoutumiseen. Kasvava kysyntä uhkaa nyt myös Afrikan ja Etelä-Amerikan metsiä. Metsien ja turvemaiden raivauksen vapauttamat suuret hiilidioksidimäärät pahentavat ilmastonmuutosta. Metsien raivaus hävittää luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi sumatrantiikeri, oranki ja jaavansarvikuono ovat uhanalaisia metsätuhon takia. Palmuöljyn tuotannosta seuraa myös sosiaalisia ongelmia, maakiistoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Palmuöljyn käyttö polttoaineena nostaa ruuan hintaa ja kaventaa ruuantuotantoon käytettävissä olevaa tilaa.

Ei vähennä. Tieteellisten tutkimusten mukaan palmuöljyn käyttö polttoaineena on ilmastolle vahingollisempaa kuin fossiilinen polttoaine. Kestää useista kymmenistä jopa satoihin vuosiin ennen kuin palmuöljyn tuotannosta aiheutuvat kasvihuonepäästöt on saatu kompensoitua polttoaineen loppukäytössä saatavilla päästövähennyksillä. Neste Oilin omassa laskelmassa ei huomioida suosademetsien raivauksesta syntyviä päästöjä eikä ns. epäsuoria maankäytön vaikutuksia, ja lisäksi siinä on käytetty epärealistisia olettamuksia palmuplantaasien todellisesta käyttöiästä. Greenpeace teetti Neste Oilin käyttämällä IFEU-tutkimusinstituutilla tarkentavan selvityksen, jossa nämä tekijät huomioidaan. Tämäkin selvitys osoitti, että palmuöljydiesel on ilmastolle haitallisempaa kuin fossiilinen diesel.

Palmuöljyä ei ole mahdollista tuottaa kestävästi nykyisten polttoainesuunnitelmien vaatimaa määrää, koska vapaata maata lisätuotantoon ei juurikaan ole. Palmuöljyn kysynnän kasvu johtaa väistämättä yhä uusien maa-alueiden muuttamiseen plantaaseiksi. Jo nykyään merkittävä osa Kaakkois-Aasian metsätuhosta johtuu palmuöljystä, ja tilanne vain pahenee tuotannon laajentamisesta. Neste Oil käy kauppaa malesialaisen IOI:n kanssa, jonka on osoitettu raivaavan sademetsiä ja turvemaita, syyllistyvän laittomiin hakkuisiin ja aiheuttavan sosiaalisia ongelmia. Yhtiö on tuomittu oikeudessa alkuperäisasukkaiden maiden laittomasta raivauksesta. Kun esimerkki kestävästä tuottajasta on tällainen, ei Neste Oil ole enää halunnut kertoa, keneltä ja mistä se palmuöljyä ostaa.

Ei takaa, koska ongelma on kysynnän kasvu ja siitä väistämättä aiheutuva metsien raivaaminen. Tuotantoa kasvatetaan raivaamalla maata uusille viljelmille. Sertifioinnin vaatimukset ovat löysiä ja useat yhtiöt ovat rikkoneet niitä. Useat RSPO:n (Roundtable on Sustainable Palm Oil) jäsenet ovat vuodesta toiseen vastustaneet järjestelmän tiukentamista. RSPO ei velvoita lopettamaan orankien elinalueiden tuhoamista, eikä se kiellä terveydelle ja pohjavesille haitallisten myrkkyjen käyttöä. Järjestelmän avulla ei ole mahdollista seurata palmuöljyn toimitusketjua tuotantoalueilta biopolttoainelaitoksiin asti. Palmuöljyn tuotannon kasvihuonekaasutase tai palmuöljyn polttoainekäytön epäsuorat vaikutukset maankäyttöön eivät sisälly RSPO:n kriteereihin.

Palmuöljyn ja muiden ruokaöljyjen käytöstä biopolttoaineisiin on jo olemassa valtava määrä tieteellistä tutkimusta, joka osoittaa käytön järjettömyyden. Neste Oilin biodieselin tuotanto ei ole kokeilua, vaan laajamittaista kaupallista tuotantoa jonka ekologinen jalanjälki palmuöjyä raaka-aineena käytettäessä on valtava. FAO arvioi palmuöljyn kysynnän kaksinkertaistuvan vuosina 2000-2030 ja kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Indonesiassa on nyt noin 6 miljoonaa hehtaaria palmuöljyplantaaseja, ja energiaministeriö suunnittelee lisäävänsä niitä neljällä miljoonalla hehtaarilla ennen vuotta 2015 pelkästään biopolttoaineita varten.

Uudet dieselautot ovat energiatehokkaita, joidenkin mallien päästöt jopa hybridejä pienempiä. Autoilijan kuitenkin kannattaa ajaa Neste Oilin asemien ohi ja tankata tavallista dieseliä muualta. Vaikka fossiilisen polttoaineen käyttö ei ole suositeltavaa, se ei kuitenkaan ole yhtä haitallista kuin Neste Green -dieselinä markkinoitava palmuöljydiesel. Nykymuotoista liikennettä ei kuitenkaan ole mahdollista pitää yllä polttoainetta vaihtamalla. Maapallon resurssit eivät riitä. Ratkaisuja liikenteen päästöjen vähentämiseen ovat energiatehokkuus, tiukemmat päästörajat uusille autoille, raide- ja muuhun joukkoliikenteeseen panostaminen sekä yksityisautoilun tarvetta vähentävä yhdyskuntasuunnittelu. Kestävästi tuotetuilla toisen sukupolven biopolttoaineilla voidaan tukea liikenteen päästöjen kokonaisvaltaista vähentämistä.

Biopolttoaineteollisuus on kasvava uhka metsille ja ilmastolle. Neste Oilista tuli vuonna 2011 maailman toiseksi suurin palmuöljyä käyttävä yritys, ja jatkossa yhtiön raaka-aineiden tarve vain kasvaa. Greenpeace työskentelee maailmanlaajuisesti kestämättömiä energiaratkaisuja ja metsien hävittämistä vastaan. Kampanjointimme on johtanut mm. toistaiseksi maailman suurimman palmuöljyn käyttäjän, elintarvike- ja kosmetiikkajätti Unileverin irtisanomaan miljoonien puntien arvoisen kauppasopimuksen sademetsiä hävittävän Sinar Mas -yhtiön kanssa vuonna 2009. Työmme tuloksena myös maailman toiseksi suurin elintarvikekäyttäjä Nestlé sitoutui 2010 tiukkaan palmuöljyn ostopolitiikkaan; se on muun muassa luvannut katkaista kaupankäynnin niiden tuottajien kanssa, jotka tuhoavat sademetsiä.