Usein kysyttyä ydinvoimasta

Yleisimpiä väittämiä ydinvoimasta ja vastauksia niihin

Älä jää sanattomaksi.

Ydinvoima  
  • Ydinvoima tuottaa hinnaltaan vakaata ja edullista sähköä teollisuudelle.

    Uusien ydinvoimaloiden ja rannikolle sijoitettujen tuulivoimaloiden sähkö on tuotantokustannuksiltaan suurin piirtein saman hintaista. Tuulivoimalan rakentaminen kuitenkin kestää vuoden siinä missä ydinvoimalaa pystytetään lähes vuosikymmenen ajan.

  • Ydinvoima alentaa Suomen riippuvuutta Venäjästä.

    Suomi tuo Venäjältä hiiltä, maakaasua, öljyä sekä suoraan sähköä. Hiiltä ja maakaasua käytetään sähköntuotannon lisäksi asuntojen lämmitykseen ja teollisuusprosesseihin, ja öljyä liikennepolttoaineisiin. Ydinvoimalla on mahdotonta korvata mitään näistä. Sähköä taas tuodaan silloin, kun sitä on saatavilla halvemmalla kuin kotimaista sähköä. Paras tapa vähentää riippuvuutta Venäjästä olisi päästä eroon sähkölämmityksestä, jolloin sähkön kulutukseen ei muodostuisi talvisin nykyisen kaltaisia huippuhetkiä, jolloin kotimainen sähköntuotanto ei riitä kattamaan koko tarvetta.

  • Ydinvoima on merkittävin ja edullisin tapa vähentää Suomen ilmastopäästöjä.

    90% Suomen päästöistä syntyy muilla sektoreilla kuin erillisessä sähköntuotannossa, eikä niihin voida vaikuttaa ydinvoimalla. Energiateollisuuden arvioiden mukaan sähköntuotannon päästöjä ei saada palautettua edes Kioton tavoitetasolle vuoteen 2030 mennessä, vaikka luvat saaneet ydinreaktorit saataisiinkiin joskus käyttöön.

  • Ydinsähkö on saasteetonta.

    Ydinvoimaloiden tarvitseman polttoaineen louhiminen ja jalostaminen polttoaineeksi tuottaa erittäin suuren määrän myrkyllistä ja osin radioaktiivista jätettä. Käytetty ydinpolttoaine ja muu ydinvoimaloissa muodostuva korkea-aktiivinen jäte säilyy vaarallisena vähintään sata tuhatta vuotta, eikä sille ole toistaiseksi toimivaksi todettua loppusijoitus- tai jälleenkäyttöratkaisua.

  • Ydinonnettomuuden todennäköisyys on häviävän pieni, ja vaikka suomalaisessa ydinvoimalassa sattuisi ydinonnettomuus, päästöt jäisivät pieniksi.

    Ydinvoimaonnetomuuden riski ja vaikutukset on arvioitu häviävän pieneksi perustuen laskentaan, jossa ennakoidaan erilaisia riskejä ja pyritään varautumaan niihin mahdollisimman hyvin. Kaikkien riskien arviointi on kuitenkin käytännössä mahdotonta, ja vakavia onnettomuuksia sattuu paljon useammin kuin arvioiden mukaan pitäisi. Uusimmissa ydinvoimaloissa lisäksi reaktoreiden tehoa ja polttoaineen säteilytystä on lisätty kustannusten alentamiseksi. Tämä kasvattaa omalta osaltaan turvallisuusriskejä ja mahdollisen onnettomuuden aiheuttaman tuhon laajuutta.

  • Ydinjätteen hautaaminen peruskallioon ratkaisee ydinjäteongelman. Jätteen radioaktiivisuus alentuu merkittävästi välivarastoinnissa jo ennen loppusijoitusta.

    Ydinjäte on terveydellisesti haitallisimpia aineita, joita ihmiskunta on toistaiseksi tuottanut. Se sisältää useita radioaktiivisia, myrkyllisiä ja elimistöön kertyviä aineita. Näistä esimerkiksi plutoniumin puoliintumisaika on 24 000 vuotta, joten sadassa vuodessa ydinjätteen sisältämän plutoniumin määrä alenee vain 0,3%. Suomalaisten standardien mukaan jäte täytyisi kyetä eristämään elävästä luonnosta vähintään sadan tuhannen vuoden ajaksi, jolloin sen säteilytason pitäisi olla sama kuin luonnonuraanilla. Peruskallioon hautaaminen ei sekään ole aivan yksinkertainen prosessi. Peruskalliossa virtaa pieniä määriä pohjavettä, joka voi kulkeutua maan pinnalle tai mereen. Ydinjäte täytyy eristää vedestä erilaisilla tavoilla, mutta on edelleen hyvin epäselvää, millainen ratkaisu kestäisi varmasti sata tuhatta vuotta. Mikäli ydinjätehauta vuotaa, jätteen onkiminen takaisin maan pinnalle on erittäin hankala tehtävä.

  • Ilmastonmuutos voidaan pysäyttää maailmanlaajuisesti vain ydinvoiman avulla.

    Maailman nykyisen ydinvoimakapasiteetin kaksinkertaistaminen vähentäisi ilmastopäästöjä 3-4%. Samaan aikaan se kasvattaisi räjähdysmäisesti ydinaseiden, ydinjätteen, uraanikaivosten, jälleenkäsittelyn ja ydinmateriaalien kuljetusten riskejä. Energiankäytön tehostaminen ja erilaiset uusiutuvat energianlähteet ovat merkittävästi nopeampia ja riskittömämpiä keinoja vähentää päästöjä globaalisti.

  • Uusiutuvia energialähteitä pitää lisätä, mutta niistä ei koskaan saada luotettavasti sähköä ja lämpöä koko Suomen tarpeisiin. Jos Suomeen ei rakenneta ydinvoimaa, maasta sammuvat valot.

    Ydinvoimaa havittelevat energiayhtiöt myöntävät itsekin, että ydinvoiman lisärakentamisen tavoitteena on sähkön vienti ulkomaille, ei Suomen sähkötarpeeseen vastaaminen. Ydinvoimahankkeiden perustelemisessa käytetyt sähkönkulutuksen kasvuennusteet ovat epärealistisen korkeita ja jättävät huomiotta mahdollisuudet energian käytön tehostamiseen. Kaikkein keskeisin kysymys Suomen energiapolitiikassa on energian käytön tehokkuus. Energian käyttöä voidaan tehostaa tuntuvasti mm. rakentamalla kaikki uudet talot mahdollisimman vähän energiaa kuluttaviksi ja korjaamalla vanhoja, uudistamalla teollisuusprosesseja energiatehokkaammiksi ja ostamalla ainoastaan parhaaseen energialuokkaan kuuluvia sähkölaitteita. Näillä toimilla voidaan vuoteen 2025 mennessä säästää parin ydinvoimalan verran sähköä. Energiankäytön tehostaminen on suurin ja pahimmin aliarvioitu mahdollisuus suomalaisten energiantarpeeseen vastaamiseksi. Yhdessä energiatehokkuustoimien kanssa uusiutuvat energialähteet riittävät hyvin Suomen tarpeisiin, kunhan hallituksen omissakin laskelmissa tunnistetut lisäämismahdollisuudet toteutetaan.

  • Uusiutuva energia ja energiatehokkuus tulevat liian kalliiksi

    Energiatehokkuuden parantaminen on halvempaa kuin mikään energian tuotantomuoto. Greenpeacen energiaratkaisu Energy [R]evolution tuottaisi merkittävät säästöt vähentämällä tarvetta investoida uuteen kapasiteettiin ylipäätään. Olkiluoto 3:n piti maksaa 2,5 miljardia euroa, mutta nyt hinta on noussut kuuteen miljardiin. Lisäksi sähkön käyttäjille tuli laitoksen myöhästymisestä kolmen miljardin euron lasku, 0,5 miljardin euron vuosisäästön sijaan. Sähkön hinta Kioton sopimuksen tavoitekaudella 2008–12 olisi siis ollut alhaisempi jos Olkiluoto 3:a ei olisi rakennettu. Arviot uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman hinnasta vaihtelevat paljon, mutta ainakaan uusiutuvan energian lisääminen ei tulisi merkittävästi kalliimmaksi kuin yhdistelmä ydinvoimaa ja uusiutuvia. Samalla voimakas satsaus uusiutuviin ja energiatehokkuuteen mahdollistaisi näiden alojen kotimaisen teollisuuden kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen.

  • Mitäs silloin kun ei tuule?

    Greenpeace tai mikään muu ympäristöjärjestö ei esitä, että tuulivoimalla yksin voitaisiin tuottaa kaikki Suomen tarvitsema sähkö. Ainakin viidennes sähkön tarpeesta voidaan kuitenkin tuottaa tuulivoimalla ilman ongelmia. Espanja tuottaa 13 % sähköstään tuulella, Saksa pian 10 % ja Tanska jo 20 %. Yksikään näistä maista ei ole rakentanut uutta säätövoimaa tuulivoiman liittämiseksi verkkoon. Sähkön kysyntä ja tuotanto ovat aina vaihdelleet rajusti: sähkön kulutus riippuu teollisuuden kysyntätilanteesta, säästä, lomista, television ohjelmatarjonnasta... Jokin voimala on käytännössä aina pois käytöstä vian tai huoltoseisokin takia. Sähköntuotannon täytyy kyetä vastaamaan tähän vaihteluun lähes välittömästi ja sähkömarkkinat ovat kehittyneet juuri sitä varten. Yksittäisen tuulivoimalan tuotanto riippuu tuulen nopeudesta. Kun voimaloita rakennetaan tuhansia laajalle alueelle, tuulennopeuden vaihtelut tasoittuvat huomattavasti. Vaihtelut eivät myöskään tule yllätyksenä vaan ne kyetään ennustamaan vähintään vuorokauden päähän, toisin kuin perinteisten suurten voimaloiden käyttöhäiriöt. VTT:n selvityksen mukaan tuontia tarvita lainkaan, jos tuulivoiman osuus on kymmenen prosenttia eli 4 GW ja uutta säätövoimaa rakennetaan 160 MW. VTT:n tutkimus osoittaa myös, että tuulivoiman lisääminen vähentää selvästi hiilivoiman käyttöä Pohjoismaissa.

  • Ydinvoiman ainoa vaihtoehto on vielä likaisempi hiilivoima

    Ydin- ja hiilivoima tuottavat molemmat tasatehoista perusvoimaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ne olisivat keskinäisiä vaihtoehtoja, joista toinen on pakko valita. Euroopassa energiamarkkinat ovat kehittyneet yhä voimakkaammin suuntaan, jossa perusvoima korvataan vaihtelevatehoisilla uusiutuvilla ja tasataan tarpeeseen vastaavaksi maakaasulla. Lukuisat eri tahot ovat selvittäneet siirtymistä lähes kokonaan uusiutuviin energianlähteisiin vuoteen 2050. Näistä selvityksistä toistaiseksi paras yhteenveto on YK:n Special Report on Renewable Energy Sources and Climate Change Mitigation.

  • Hiilivoima aiheuttaa enemmän radioaktiivisia päästöjä kuin ydinvoima.

    Tämä väite perustuu Scientific Americanin vuonna 2007 julkaiseman artikkelin raflaavaan, mutta virheelliseen otsikkoon. Väite kiertää internetissä ja Greenpeace saa siitä silloin tällöin kyselyjä. Ydinvoiman ja hiilivoiman vaarallisuuden vertailu on sinällään turhaa – molemmista on välttämätöntä ja mahdollista päästä eroon. Tämä netissä kiertävä väite perustuu kuitenkin niin moneen väärinymmärrykseen ydinvoiman riskeistä, että sitä on syytä korjata. Hiilenpolton tuhkan radioaktiivisuus on noin 2000 Bq/kg. Hiilen energiasisältö on noin 7 kWh/kg. Poltossa syntyvän jätteen radioaktiivisuus on siis noin 700 Bq tuotettua kilowattituntia sähköä (kWhe) kohden. Tästä radioaktiivisuudesta vapautuu ympäristöön noin prosentti eli 7 Bq/kWhe. Ydinjätteen radioaktiivisuus on vuosi reaktorista poiston jälkeen noin sata biljoonaa (100 000 000 000 000) Bq/kg ja sadan vuoden kuluttua noin kaksi biljoonaa (2 000 000 000 000) Bq/kg. Energiansaanto on noin yksi GWh/kg. Jätteen radioaktiivisuus on siis noin 30 miljoonaa Bq/kWhe vuoden kuluttua ja 0,5 miljoonaa Bq/kWhe sadan vuoden kuluttua. Ydinjäte on tuotettua kilowattituntia kohden 40 000 kertaa niin radioaktiivista kuin hiilivoimalan tuhka. Sitä, kuinka suuri osa tästä jätteestä vapautuu jossain vaiheessa ympäristöön, on erittäin vaikea arvioida. Loviisan ydinreaktorien radioaktiiviset päästöt ilmaan ovat noin 2 TBq vuodessa, mikä vastaa 250 Bq/kWhe eli muutaman kymmenen kertaa hiilivoimalan päästöjä.

Tällä sivulla