Saamelaiset ja Greenpeace - ei suurteollisuuden rataa Saamenmaalle

Lehdistötiedote - syyskuu 5, 2018
Suomen saamelaisnuoret ry, saamelainen taiteilijaryhmä Suohpanterror ja Greenpeace järjestävät tällä viikolla mielenilmauksia suunniteltua Jäämeren rataa ja hakkuita vastaan Saamenmaalla. Järjestäjien yhteisenä tavoitteena on suojella pohjoisia metsiä Suomen hallituksen ajamien teollisuushankkeiden vaikutuksilta. Suunnitellut sellutehtaat ja Arktisen alueen teollinen hyväksikäyttö uhkaavat saamelaisten poronhoitoa ja oikeutta perinteisiin elinkeinoihin.

Mielenosoitus Jäämeren rataa vastaan Vuotsossa Sodankylässä 4. syyskuuta 2018. © Jonne Sippola / Greenpeace

 
Saamelaiset ja Greenpeacen aktivistit käyvät rajanvetoa merkitsemällä maastoon ihmisketjuilla, punaisilla aitatolpilla ja banderolleilla alueita, joita suunniteltu Jäämeren rata uhkaa. Banderollien viestit “Metsä on elämää”, “Meidän metsä, näpit irti” ja “Ei Jäämeren rataa” kertovat, ettei poronhoitoalueen metsiä pidä pilkkoa teollisuuden tarpeisiin tulevalla rautatiellä eikä hakkuilla. Rajaa vedetään paikallisyhteisöjen kanssa yhdessä valituissa viidessä eri paikassa Sodankylässä ja Inarissa niin saameksi, suomeksi kuin englanniksi.

“Me vedämme rajan tulevaisuutemme takia. Me hoidamme tätä maata kestävästi, kuten olemme tehneet tuhansien vuosien ajan. Tämä on viesti Suomen hallitukselle: tätä rajaa ette ylitä ilman meidän suostumustamme”, sanoo saamelaisaktivisti Jenni Laiti.

Mielenilmaukset alkoivat tiistaina Vuotsossa ja ne jatkuvat lauantaihin saakka. Mielenilmauspaikat ovat paikallisyhteisöjen valitsemia. Poronhoitajien ja Vuotson Saamenseuran järjestämiin tapahtumiin tiistaina osallistui kymmeniä paikallisia ihmisiä.

“Saamelaiset ja Greenpeace ovat täällä yhdessä suojelemassa arktista luontoamme. Jäämeren radan tarkoitus on lisätä luonnonvarojen käyttöä herkällä arktisella alueella, vaikka hakkuut ja muu teollinen toiminta on jo nyt jättänyt raskaat jäljet niin pohjoiseen luontoon kuin poronhoidon elinehtoihin. Hallituksen ajama luonnon raju hyväksikäyttö ei ole hyväksyttävää.”, sanoo Sini Harkki, Greenpeace Nordenin maajohtaja Suomessa.

Metsähallituksen hakkuusuunnitelmat ovat herättäneet huolta tärkeillä poronhoitoalueilla huolimatta vuonna 2010 saavutetusta metsäsovusta. Greenpeace on tukenut pitkään Inarin poronhoitajien laidunmetsien suojelua ja yhteistyö jatkuu.

Pohjoiset havumetsät ovat valtamerten jälkeen maailman toiseksi suurin hiilivarasto. Hakkuut pohjoisimmissa Suomessa ovat erityisen haitallisia ilmastolle, koska metsät uudistuvat hitaasti. “Uusia selluinvestointeja ei voida tehdä ilman, että metsien kyky auttaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa heikentyy. Niin Jäämeren rata kuin Lapista puuta hankkivat tehtaat ovat hankkeita, joita ei pitäisi viedä eteenpäin ilman saamelaisyhteistöjen suostumusta. Muu on alkuperäiskansojen oikeuksien räikeää ylenkatsomista”, sanoo Harkki.

Mielenilmauksissa on mukana myös kolme Cree-kansan vaikuttajaa Kanadasta sekä maoriaktivisti Uudesta Seelannista, jotka osoittavat solidaarisuuttaan saamelaisille.

Lisätietoja:
Sini Harkki, maajohtaja, Greenpeace Norden, 050 582 1107
Jenni Laiti, Suohpanterror, +46 76 112 8866
Juha Aromaa, viestintäpäällikkö, Greenpeace Norden, phone 050 369 6202