Kongon sademetsien hakkuut riistäytyneet käsistä

zoomaus

Lapset istuvat ITB-yhtiön hakkuualueella tukkien päällä. Yhtiö hakkaa aktiivisesti Lac Tumban alueella. Sen kaksi hakkuulupaa kattavat 294 000 hehtaarin laajuisen alueen. Yli 21 miljoonaa hehtaaria sademetsää on hakkuusuunnitelmien kohteena.

 Raportti paljastaa, ettei Maailmanpankki ole onnistunut pyrkimyksissään kontrolloida ja valvoa metsäyhtiöiden hakkuita Kongossa. Hakkuut eivät myöskään ole vähentäneet maan köyhyyttä, koska hakkuiden tuotto on kotiutettu Kongon rajojen ulkopuolelle.

Kongon sademetsät ovat maailman toiseksi suurimmat trooppiset metsät Amazonin jälkeen. Sademetsät ovat elintärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Trooppisten metsien hakkuiden aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen on katsottu vastaavan noin 25:ä prosenttia koko maailman CO2-päästöistä. Kongon tasavallan sademetsät varastoivat arviolta kahdeksan prosenttia koko maailman hiilidioksidivarannoista. Jos hakkuut Kongossa jatkuvat nykyiseen tahtiin, metsistä tulee vapautumaan hiilidioksidia jopa 34 miljardia tonnia vuoteen 2050 mennessä, mikä vastaisi suuruudeltaan kymmenkertaisesti Suomen päästöjä vuodessa.

- Kongon sademetsien kohtalo on vaakalaudalla. Kansainväliset metsäyhtiöt hakkaavat Kongon metsiä kuin viimeistä päivää, eivätkä maan viranomaiset tai rahoituslaitokset ole kyenneet kontrolloimaan tilannetta. Vetoamme valtiovarainministeri Eero Heinäluomaan, jotta hän ottaisi asian puheeksi tänään edustaessaan  Pohjoismaiden ja Baltian maiden äänestysryhmää Maailmanpankin johtokunnassa Washingtonissa, metsäasiantuntija Matti Ikonen toteaa.

Kongossa hallitus kielsi hakkuulupien myöntämisen uusille alueille vuoden 2002 jälkeen. Silti tuon ajankohdan jälkeen metsäteollisuudelle on myönnetty yli 100 hakkuulupaa, kokonaisalaltaan 15 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa puolta Suomen pinta-alasta. Hakkuut uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja useita ihmisen lähimpiä sukulaisia, kuten simpansseja ja bonobo-apinoita.

Kongon demokraattisen tasavallan sademetsissä elää 40 miljoonaa ihmistä. Harvat hyötyvät hakkuista. Maailmanpankki on myöntänyt, etteivät metsäyhtiöiden maksamat metsäverot ole hyödyttäneet alueella asuvia yhteisöjä. Greenpeace on lisäksi saanut haltuunsa dokumentteja, joista ilmenee, että satojen tuhansien dollareiden arvoisista hakkuuluvista on maksettu korillinen olutta tai säkillinen suolaa.. Metsäyhtiöiden antamat lupaukset rakentaa kouluja tai sairaaloita alueella ovat usein osoittautuneet silmänlumeeksi. Yhtiöt ovat myös turvautuneet väkivaltaan ja uhkauksiin hakkuiden vastustajia kohtaan.

- Nämä sopimukset ovat häpeällinen kolonialistinen perintö menneiltä ajoilta. Suomen tulisi ottaa Kongon hakkuut puheeksi paitsi Maailmanpankin johtokunnassa myös Afrikan kehityspankin vuosikokouksessa toukokuussa, jossa Suomea edustaa alivaltiosihteeri Marjatta Rasi. Ainoastaan kansainvälisen paineen avulla voimme pelastaa Kongon sademetsät, Matti Ikonen jatkaa.

Greenpeace vaatii, että kaikki hakkuuluvat, jotka on myönnetty toukokuun 2002 jälkeen, on peruttava ja että uusia hakkuulupia ei myönnetä ennen kuin metsäteollisuuden aiheuttama sotku Kongossa on siivottu ja selvitetty perusteellisesti. Paikallisten asukkaiden on myös voitava osallistua päätöksentekoon asuinympäristönsä maan- ja metsienkäytöstä.

Lue raportti