Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoimasta ei apua ilmastonmuutokseen

Ydinvoima ei voi olla edes osaratkaisu ilmastonmuutokseen. Tähän on kaksi syystä:

1. Ydinvoiman lisäämisen merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa voi olla korkeintaan marginaalinen. Ydinvoimateollisuuden visioissa noin viisi prosenttia ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavista päästövähennyksistä saataisiin aikaan ydinvoimalla. Se edellyttäisi seuraavien 20 vuoden aikana noin 350 uutta ydinvoimalaa ympäri maailmaa – ja siltikin 95 prosenttia päästövähennyksistä pitäisi saada aikaan muulla keinoin.
   
   Ydinvoiman pieni rooli päästövähennyksissä johtuu siitä, että ydinvoima tuottaa pelkkää sähköä. Esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä liikenteen, rakennusten lämmityksen ja teollisuusprosessien päästöt eivät ydinvoimalla vähene.
   
   On muutenkin hyvä pitää mielessä, että ilmastonmuutosta kiihdyttävät päästöt syntyvät kymmenillä eri sektoreilla, joten ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan kymmeniä ja kymmeniä eri ratkaisuja. Mikään yksittäinen teknologia ei ole korvaamaton.
   
   
2. Globaalin ydinvoimabuumin aiheuttamat ongelmat ja riskit olisivat kohtuuttomat hyötyihin verrattuna.

Kymmeniä ja kymmeniä uusia uraanikaivoksia pitäisi avata. Erilaisissa välivarastoissa makaavan korkea-aktiivisen ydinjätteen määrä sekä ydinmateriaalien kuljetukset maailman merillä ja maanteillä lisääntyisivät räjähdysmäisesti.

Lisäksi ydinvoimaloita pitäisi rakentaa nopeasti teollistuviin maihin, joissa energiankulutus kasvaa, mutta turvallisuuskulttuuri on heikko ja luonnonkatastrofit yleisiä. Monet uudet maat ja mahdollisesti terroristiryhmät saisivat mahdollisuuden valmistaa ydinaseita.

Kova hinta pienestä päästövähennyksestä.
 

Tekosyy lykätä todellisia ratkaisuja

Ydinvoima on pitkään toiminut tekosyynä lykätä tehokkaita ja kokonaisvaltaisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kun Suomessa päätettiin Olkiluoto 3:n rakentamisesta, hylättiin samalla monia toimia energiatehokkuuden parantamiseksi – toimia, joilla pitkällä aikavälillä olisi saatu aikaan huomattavasti suuremmat päästövähennykset.

Vuosina 2003-2007 maailmassa otettiin käyttöön keskimäärin kaksi uutta ydinvoimalaa vuodessa. Pelkästään tuulisähkön lisäys oli tähän nähden kolminkertainen, 20 000 MW. Uusiutuvan energian koko lisäys oli huomattavasti suurempi. Kaikkein suurin merkitys on energian käytön tehostamisella, keinoina mm. minimienergiatalot, teollisuuden tehokkaammat sähkömoottorit, A++-energialuokkaan kuuluvat sähkölaitteet.

 Esimerkiksi hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan pelkästään rakennusten energiatehokkuuden parantamisella voidaan saada aikaan moninkertaiset päästövähennykset ydinvoimaan verrattuna.

Tapaus Olkiluoto

Olkiluotoon rakenteilla olevaa ydinreaktoria perusteltiin suomalaisille sillä, että se olisi edullisin tapa päästä Kioton sopimuksen tavoitteisiin. Reaktorin piti säästää sähkön käyttäjille 0,5 miljardia euroa vuodessa ei ydinvoimaa -vaihtoehtoon verrattuna. Toisin kuitenkin kävi:

• Olkiluodon hankkeen myöhästyminen 2,5 vuodella tarkoittaa, että siitä ei ole juuri lainkaan apua Kioton sopimuksen päästötavoitteen saavuttamisessa.

• Samaan aikaan hanke on hidastanut uusiutuvan energian lisäämistä ja syönyt kiinnostusta energian käytön tehostamiseen. Todellisuudessa Kioton tavoitteet olisi ollut helpompaa saavuttaa ilman ydinvoimaa.

• Myöhästyminen tulee maksamaan sähkön käyttäjille 3 miljardia euroa, eli enemmän kuin väitetty kustannusero ydinvoimavaihtoehdon hyväksi. 3 miljardia euroa on 600 euroa jokaista suomalaista kohti.
  
  Lisää viidennestä ydinvoimalasta